tiistai 23. lokakuuta 2012

Syysloma!

...tai siis itsenäisen opiskelun viikko. Sen kunniaksi pitkästä aikaa blogin pariin! Aktiiviset seuraajat (onkohan niitä?) varmaan ovat huomanneet, että muutama viikko tässä on taas hujahtanut kirjoittamatta. Ensimmäinen periodi koulussa on siis takana, ja ensimmäinen kurssikin kokonaan suoritettu! Aivan mahtavaa. Ja vieläpä luonnostelu ja piirtäminen.

En ole koskaan kokenut osaavani piirtää, enemmänkin olen aina tykännyt räiskiä ja roiskia värejä nestemäisessä muodossa paperille tai kankaalle, sellaista väriterapiaa... Piirtämisen opettaja kertoi ikään kuin päätavoitteeksi kurssille, että jokainen voi lopussa sanoa, että "osaan  piirtää". Yllätyksekseni sain todeta jo kesken kurssin, että "enpäs tiennytkään osaavani piirtää"! Olen kyllä aivan käsittämättömän ylpeä itsestäni, kun katson noita valmiita töitä. Jälkeen hoksasin, että eipä kovin monesti tullut kurssilla piirtäessä mieleen ammatillinen näkökulma tai se, miten tätä menetelmää voisi tulevaisuudessa käyttää eri työympäristöissä, meni kaikki energia ihan siihen itse piirtämiseen.

Niin, ja tässä vaiheessa voin varoittaa, että tämän kirjoituksen yhteydessä on luvassa kuvia elävän mallin piirustustöistä. Elävä malli on siis piirtämisen tunneilla yhtä kuin alaston malli... joten jos haluat niiltä kuvilta välttyä, niin älä toki selaa pidemmälle tätä sivua :)

Mutta laitetaanpa kuvia ihan aikajärjestyksessä! Ihan ensimmäisellä tunnilla saatiin tehtävä nimeltä "Mun jalat":

Tästä se kaikki lähti! Harmi kyllä, en enää muista, minkä verran tähän annettiin aikaa...muistaakseni ei kovin paljoa! Kengistäkään ei ole nyt valokuvaa vertailuun. Oikean jalan piirtämiseen käytin enemmän aikaa, ja tein lyhyttä viivaa, vasemman piirsin nopeammin ja pidemmillä viivoilla. Selkeä ero!

Seuraavana työnä kokeiltiin eri välineitä, niiden ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Siitä en nyt viitsi kuvaa laittaa, siinä on lähinnä pelkkää suttua ja epämääräisiä kuvioita iso paperi täynnä...mutta siis erilaisia lyijykyniä, grafiittiliituja ja hiiltä kokeiltiin. Nuo kaksi ensimmäistä työtä muuten katsottiin koko luokan kanssa yhdessä, ja opettaja kommentoi niitä. Myöhemmin myös elävän mallin piirustuksia katsottiin yhdessä, aika luovasti se ope keksi aina kehuttavaa...kuten "aika kiva tutkielma tuosta kohteesta" tai "kivasti sä otat kantaa tässä".

Seuraavalla tunnilla piirrettiin asetelmaa. Miten se olikin niin vaikeaa! Opettaja kokosi keskelle luokkaa muutamasta esineestä koostuvan asetelman, ja sitä siinä sitten mittailtiin (pätevinä...), ja koetettiin jäljentää paperille. Ihmeen haasteellista saada oikeat muodot oikeissa mitoissaan piirrettyä! Tämä oli myös ensimmäinen kerta piirustustelineen kanssa, mikä oli myös aika haastavaa, kun siinä seistessä ei saa piirtävälle kädelle mitään tukea.

Mestari työssään! Paljon on näköjään jo tuotosta paperilla...

Tästä asetelmasta piti tehdä kaksi piirustusta, toinen pelkillä ääriviivoilla muotojen hahmottamiseksi, ja toiseen sitten myös varjostusta mukaan. Jännästi kyllä noissa piirustuksissa näkyy paljon enemmän nuo vihreät astiat tuon takaliston takaa! En ymmärrä miksi :D




En näköjään myöskään osaa laittaa noita kuvia vierekkäin, vaikka varmasti aivan hyvin mahtuisivat! En nyt jaksa paneutua ratkaisun etsimiseen, olkoon noin. Noita töitä tuli oikeasti yhteensä kolme, ensimmäisen teko alkoi vähän huolettomasti, ja opettaja totesti, että "joo...sä voisit ottaa kyl ihan uuden paperin...", ei nimittäin mahtunut koko kuva siihen paperille!

Joistakin kohteista olen siis ottanut myös valokuvan, elävästä mallista luonnollisestikaan en. :)

Sitten päästiinkin tilan piirtämisen pariin! Ei se sekään helppoa ollut. Tehtävänanto oli sellainen, että rajataan ihan vaan katseella ja kynällä mittailemalla koulurakennuksen sisällä jokin tila, ja piirretään se. Tunnustin opelle, että pikkasen huijasin... Otin nimittäin kännykällä kuvan tilasta, ja hahmottelin ääriviivoja ja perspektiiviä siitä kuvasta. En olisi kyllä muuten päässyt alkuun koko tehtävässä! Eikä tuo hiilellä piirtäminen muutenkaan kovin luontevasti sujunut.


No niin, eipähän tähänkään kuvaan kaikki asiat mahtuneet. Eikä muuten olisi välttämättä kannattanut väkisin yrittää piirtää noihin vitriinin laseihin noita heijastuksia, näyttää aika epämääräisiltä... Onnistunutta tässä kuvassa on mielestäni patterin vasen reuna, se meinaan näyttääkin patterilta! Ja ehkä myös kasvi.

Huhhahhei. Vuorossa kauan odotettu elävän mallin piirtäminen! Oltiin kyllä tyttöjen kanssa etukäteen kuin pahaiset teinit, ehdittiin etukäteen panikoida, kikatella ja ihmetellä aika huolella. Ehdin jo pelätä, ettei se hysteria laannu ennen kyseisiä tunteja. Onneksi kuitenkin laantui, ja yllättävän luonteva oli se piirtämistilanne. Aloitettiin croquis-piirustuksilla, eli tehtiin nopeita luonnoksia eri asennoista, aikaa oli 5 kertaa 1-3 minuuttia. Hassua, miten ensimmäisen kolmen minuutin aikana ei saanut paperille kuin muutaman hätäisen viivan, mutta jos seuraavassa piirroksessa hahmo alkoi näyttämään ihmiseltä! Tässä siis muutama croquis-sarja:

Ensimmäiset viisi kolmen minuutin piirustusta! Nämä tehtiin lyijykynällä.

Melkoinen ero ensimmäisen ja toisen välillä, eikö?

Viisi kertaa kolme minuuttia nämäkin, tällä kertaa mustalla vesivärillä. Toiseksi viimeinen näyttää aika hassulta, mutta sillä oli tuollainen parta! :)

Hieman eroa taas ensimmäisen ja toisen luonnoksen välillä!

Järjestyksessään kolmas vesiväriluonnos

Mustalla vesivärillä edelleen, mutta tehty minuutissa! No, oikeasti tuon viimeisen kuvan tekemiseen annettiin vahingossa ainakin minuutti ylimääräistä aikaa...

Ensimmäinen ja toinen minuutin luonnos, toisessa on ehkä enemmän viivoja, mutta ei sekään mitenkään erityisen onnistunut ole... :)

Noilla tunneilla ehdittiin vielä tehdä kaksi tehtävää, seisova ja istuva asento. Näihin käytettiin molempiin tunnin verran aikaa. Kaiken kaikkiaan kokonainen koulupäivä piirtämistä tuntui olevan liikaa, vaati nimittäin niin paljon keskittymistä, että viimeisen työn kohdalla aloin olemaan jo aika uuvuksissa. Onnistuin silti paremmin kuin olisin osannut odottaa!

Ihan hyvä, ettei mallista ole valokuvaa, ei tuo kasvojen piirtäminen elävästä mallista niin sujunut :) Sen sijaan kämmenistä ja sormista olen erityisen ylpeä tässä kuvassa! Jee!

...ja tässä olenkin suosiolla jättänyt ne piirtämättä!

Viimeisellä kerralla tehtiin yhtä työtä koko päivä, ja sekin siis elävän mallin piirtämistä. Välineen sai valita lyijykynän ja hiilen väliltä, tai ainakin minä valitsin! Tarkoitus oli kyllä vain hahmotella lyikkärillä, ja viimeistellä hiilellä, mutta jostain syystä se hiili ei koskaan ehtinyt mukaan tähän työhön. Jälkeen päin muuten huomasin näissä piirustuksissa mittasuhteissa häikkää, mutta enpäs anna sen häiritä.

Tätä kuvaa tehtiin niin kauan, etten kehdannut enää olla piirtämättä kasvoja... Ja tässä on taas alakroppa liian iso verrattuna yläosaan! Mutta jalkojen asento sekä polvet ja sääret on erittäin onnistuneet.

Sen verran uusi tilanne oli tuo elävän mallin piirtäminen, että kerrassaan tuntui tungettelevalta kynän kanssa silmät sirrillään mittailla toisen sukukalleuksia...puhumattakaan niiden piirtämisestä! No, kuvista voikin ehkä nähdä, ettei niitä niin kovin hartaasti ja keskittyneesti ole piirretty. Mutta nämä ovatkin minun tutkielmia näistä kohteista! :) Oli ehkä virhe valita piirtämispaikka suoraan mallin edestä, meinaan joskus tuntui kuin malli olisi tarkkaillut minua samalla kun tarkkailin häntä...jokseenkin kiusallista.

Tällä kurssilla opin kyllä erityisesti tarkastelemaan tilaa ja muotoa, havainnoimaan ja hahmottamaan niitä eri välineiden avulla paperille. Ja kerta kaikkiaan keskittymistä joutui opettelemaan! Mutta elävän mallin piirtäminen oli ehdottomasti parasta koko kurssissa. Ja tietenkin opettajan käsittämätön mielikuvitus, minkä avulla hän keksi aina kehuttavaa meidän töistä. :)

Tunneilla tehtyjen töiden lisäksi saimme itsenäisenä työnä toteutettavan tehtävän "oma kuva". Ei siis "omakuva", tehtävänanto oli sen verran epämääräinen, että tulkitsimme kaikki sitä hieman omalla tavallamme. Tehtävään kuului kaksi osaa, joko samalle tai eri paperille. Toinen piti piirtää mallista ja toinen päästä tai muistista. Itse aloin ensin piirtämään itseäni valokuvasta, mutta koska en saanut asentoa oikeaksi päätinkin piirtää sen ilman mallia. Toisen kuvan piirsin sitten eräästä valokuvasta, mutta alkuperäinen kuva ja kuvattavan henkilöllisyys jääköön arvoitukseksi... :)

Kuten näkyy, ihmishahmon piirtäminen ilman mallia ei oikein ole minun juttuni!
Sen sijaan valokuvasta piirretty kuva yllätti minut itsenikin! Jotenkin tuntuu, että se ope ei edes usko minun piirtäneen tämän... :) Noh, löysin kyllä tästäkin työstä omituisia varjotuksia tai niiden puuttumista.

Semmoista tällä kertaa! Tässä meni jotenkin niin paljon aikaa, etten jaksa edes lukea tätä läpi. Sen sijaan jatkan hyvillä mielin tätä syyslomailua, taidanpa kipaista käymään Helsingissäkin lähipäivinä. Vielä ennen ensi viikolla alkavaa uutta periodia voisin koota tänne kuvia mm. niistä paperien kuvioinnista, mitä lupailin jo aiemmin... Ensi viikolla nimittäin alkaa uusia kursseja, mm. keramiikka, en malta sitäkään odottaa! Paperi- ja pahvityön kurssille en ole saanut kaikkia töitä vielä valmiiksi, laitan sitten valmiista töistä kuvia ja muuta tietoa. Taas lupaan olla reippaampi ja aktiivisempi tämän blogin suhteen, katsotaan kuinka käy... :)

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Ihana lokakuu!

Oho! Kuinkas tässä näin on päässyt käymään? Blogi on jäänyt aivan alkutekijöihin. Kummasti sitä on riittänyt tekemistä koko syyskuun, jos en ole matkustanut niin ainakin huidellut ympäri Hämeenlinnaa melkoista haipakkaa! Koulun alettua on päässyt tutustumaan niin moniin uusiin ihmisiin, ja myös itse kaupunkiin ja sen mahdollisuuksiin, että eihän sitä aikaa ole kirjoittamiselle riittänyt... Vaikka oikeastaan tuo kuvien valikoiminen ja itse kuvaaminenkin on olleet ne enemmän vaivalloiset asiat. Mutta nyt on siis aika ottaa uudelleen kiinni tästä blogaamisesta! Kuinkakohan pahasti minut lynkataan tuon sanan kirjoittamisesta yhdellä g:llä, sana bloggaaminen taitaa nimittäin olla yleisemmin käytössä... Blogaaminen sointuu mielestäni kuitenkin paremmin.

Jaa että mitäkö tässä on ehtinyt tapahtua? Ja mitä koulussa on opittu? Millä kursseilla? No, kuten taisin jo aiemmin mainita, ihka ensimmäisenä alkanut kurssi on Paperi- ja pahvityö. Haastetta kerrakseen heti alkuun, eivät nimittäin mitään aivan helppoja materiaaleja nuo kaksi. Ensimmäisillä tunneilla päästiin jo kuvioimaan papereita eri menetelmillä sekä valmistamaan paperia. Allekirjoittaneella on muuten aivan ilmiömäinen tapa valita aamulla päivän asu mahdollisimman vaaleista ja aroista kankaista silloin, kun on tarkoitus käsitellä maaleja, liisteriä, liimaa tms. (myöhemmin huomasin saman toistuvan myös mm. hiilen ja grafiitin kohdalla)! Täytyy kai kiikuttaa koululle varavaatteet näitä työtunteja varten. :) No mutta. Tähän väliin voisin muuten mainita, että en ajatellut kuvata ja kuvailla kaikkia menetelmiä ja töitäni vaihe vaiheelta, vaan tuon esiin enimmäkseen valmiit työt ja harjoitukset, ja kerron niistä hieman.

Paperien kuviointia siis. Oi, se oli niin nautinnollista! Pääsi sotkemaan väreillä oikein kunnolla, ja nimenomaan jännityksellä odottamaan niitä aina yhtä yllätyksellisiä tuloksia. Opettajan ohjaamana paperia kuvioitiin muutamalla eri menetelmällä, jonka lisäksi meidän tulee vielä kokeilla itsenäisesti joitakin kuviointimenetelmiä, joista ei ole aiempaa kokemusta. Seuraavassa hieman kuvia litoposteri-paperin (elävän mallin piirtämiseen tarkoitettu paperi) kuvioinnista, vaihtelevalla laadulla.


Japanilainen paperin marmorointitekniikka, suminagashi. Laakeassa astiassa olevan veden pinnalle tipautetaan pipetillä mustetta, jonka jälkeen väriä voi liikutella ja levittää tikun avulla ennen paperin kuviointia. Itsehän unohdin viimeeksi mainitun vaiheen, joten kuvio onnistui vain osittain. :) Tässä menetelmässä eniten tarkkuutta vaatii oikea lämpötila vedelle, joka opettajan mukaan löytyy yksinkertaisesti kokeilemalla. Paperiarkki siis lasketaan varovasti veden pinnalle, nostetaan se yhtä varovasti pois ja huuhdellaan hieman.
Lähikuva samaisesta paperista, kuin lakritsijäätelöä!

Liisterikuviointi. Tuon kummempaa nimeä en sille muista! Tämäkin tekniikka varsin yksinkertainen, paperille sivellään liisteriä, jonka päälle maalataan. Tässä on käytetty silkkivärejä. Maalattuun liisteriin voi tämän jälkeen kolmiulotteisen vaikutelman saamiseksi tehdä kuvioita esimerkiksi tikulla, pahvinpalasella, "kammalla" tai vaikkapa haarukalla, kuten tässä on tehty.



Marmorointia... Tuli hieman kiire kokeilla kaikki menetelmät kyseisen päivän aikana, joten heitin paperiarkin veteen, jossa oli marmorointivärejä jonkun luokkakaverin jäljiltä. Lopputulos odotetun laimea! Nämä värit laitetaan veteen pienten paperinpalojen päälle, muuten ne uppoavat kokonaan pohjaan. Täytynee kokeilla uudestaan...

Liisterimarmorointia. Tässä väri on laitettu liisterin päälle, kuviot on saatu aikaiseksi  siirtelemällä väriä tikulla liisterin pinnalla. Tätä on kokeiltu luokkakavereiden kanssa itseksemme jo muutamaan kertaan uudestaan, niistä hieman yllättävän erinnäköisistä tuotoksista kuvia myöhemmin...

Nämä ihanat sirpaleiset kuvioinnit on tehty vesiväreillä ja Elmukelmulla. Jälleen hyvin yksinkertaista - maalataan paperi, märkänä peitetään kelmulla, ja rypistellään ja hypistellään kelmua niin, että siihen jää ruttuja. Vesivärin kuivuttua poistetaan kelmu, ja tadaa! Tähänastisista ehdottomasti suosikkini.


Kuvia ja tekstiä riittäisi vaikka kuinka, mutta nyt täytyy rientää siivouksen pariin tästä koneelta istumasta! Lupaan ja vannon, että tästedes postaan useammin tänne, on tuota asiaakin nimittäin. :) Toisin sanoen monta kurssia on jo alkanut, ja paljon olen saanut aikaiseksikin! Tänään alkoi muuten luova ilmaisu, jossa pääsi vähän pistämään itseään likoon ja eläytymään. Oli aika mahtava huomata, minkälaisen jännitteen sitä pystyy luomaan toisen ihmisen tai jopa esineen kanssa välilleen, kun vain keskittyy! Samanlainen jännite pitäisi sitten saada aikaiseksi kevään katuteatteriesityksissä yleisön kanssa...

No mutta! Kommentoikaa hyvät ihmiset, etenkin jos teksti on äärimmäisen kuivaa luettavaa, tai että siellä on ylettömästi kirjoitusvirheitä (buahhahhaaa, like that would never happen!). Ulkoasusta ym. kommentointi toivottua myös. Lämpimiä lokakuun päiviä kaikille!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Noniih, nyt se koulu sitten alkoi! Vielä vuoden alussa en tiennyt edes hakevani kouluun, en voinut aavistaakaan pääseväni sinne, saati sitten, että olisin osannut kuvitellut muuttavani Hämeenlinnaan. Vaikeaa oli Helsingistä lähtö, mutta eihän tämä niin kamala paikka ole...ja paras olisi tottua, seuraavat (ainakin)neljä vuotta pitäisi täällä viihtyä!

Tämän blogin aloittamisesta tuli idea - yllätys, yllätys - Äitiltä. Tykkään kirjoittaa pääosin kieliopin mukaisesti, mutta kun kyseessä ei ole äiti, vaan Äiti! :) Jännittää vähän tämä kirjoittaminen. Tarkoitus olisi kuitenkin kirjoitella päiväkirjatyyppisesti lähinnä opiskelujen etenemisestä, käsitöistä, kuvataiteesta, askartelusta, ja siis kaikesta käsillä tekemisestä. Koetan kertoa välillä yksityiskohtaisestikin kaikista uusista menetelmistä ja asioista, mitä koulussa opin, ja laittaa paljon kuvia. Kuvien laatu tulee varmasti vähän vaihtelemaan, ihan joka päivä ei nimittäin varmaankaan tule raahattua tuota digijärkkäriä mukaan koululle, ja silloin täytyy turvautua kännykän kameraan. Vaikka yleiskielellä kirjoittaminen tuntuukin vähän kankealta, olen varma, että tätä on mukavampaa lukea, kuin "jos mä niinku kirjottasin tiäks tälleen, you know?"... Tarkoitus kun on pitää blogi asiallisena, sellaisena, jota voi sitten media-ilmaisun kurssilla esitellä ylpeänä!

Voihan se olla, että tässä samalla tulee ajatuksia myös elämästä muuten täällä Hämeenlinnassa. Vaan haitanneeko tuo. Blogin nimeäminen tuotti muuten hieman päänvaivaa, joten otin avuksi suvun naiset, ja sain heti hyviä ehdotuksia! Sisko keksi tuon "Tuhat ja yksi työtä", ja tajusin heti sen sopivan mainiosti. Tuhannen ja yhden yön satukokoelma sisältää kehyskertomuksen, jonka ympärille muut tarinat kietoutuvat. Vakaa pyrkimykseni on, että kaikki opintojen pienemmät osiot sekä yksittäiset käsityömenetelmät ja aihealueet jossain vaiheessa alkavat muodostaa isompaa kokonaisuutta, joka tekee minusta sen, mikä minusta tulee isona: ohjaustoiminnan artenomin! Meidän koulutusohjelma järjestetään nyt toistaiseksi viimeistä kertaa nykymuotoisellaan, joten onnekas olen, kun hain ja pääsin juuri nyt kouluun.

Ensimmäinen kouluviikko on siis takana, ja ensimmäinen kurssikin alkoi. Perjantaina oli koko päivän Paperi- ja pahvityön tunteja, mutta kerron niistä lisää, kunhan saan valmiit työt käsiini kuvattavaksi. Sen verran voin paljastaa, että tehtiin ja kuvioitiin paperia!

Uusi kotitalo!